Sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoiminnan yleisimmät
aiheuttajat ovat sepelvaltimotauti
ja kohonnut verenpaine¹

SYDÄMEN VAJAATOIMINTA on eri syistä johtuva sairaustila, jossa sydän ei kykene pumppaamaan verta riittävän tehokkaasti. Noin 90 %:ssa tapauksista vajaatoiminnan taustalla on sepelvaltimotauti ja sen aiheuttama sydäninfarkti, kohonnut verenpaine tai sydämen läppävika. Sydämen vajaatoimintaa sairastaa arvioiden mukaan 1–2 % suomalaista. Sydämen vajaatoiminta lisääntyy iän myötä: noin 10 %:lla 70 vuotta täyttäneistä on sydämen vajaatoiminta.¹

Sydämen vajaatoiminta

Ei ole
itsenäinen sairaus
vaan oireyhtymä²

Kehittyy
vähitellen
ja voi vaikuttaa vajaatoiminnan vaikeusasteesta riippuen sairastuneen elämänlaatuun sekä päivittäisiin askareisiin²

On harvinainen
alle 50-vuotiailla, mutta yleistyy ikääntyessä²

Omahoidolla on
ratkaiseva merkitys
sekä sairauden etenemiseen että elämänlaatuun¹

Mitkä ovat sydämen
vajaatoiminnan oireet?

Sydämen vajaatoiminta on useimmiten sydämen vasemman kammion sairaus, missä pääasiallinen oire on hengenahdistus. Tyypillisesti sydämen vajaatoiminnassa hengenahdistus ja ruumiillinen voimattomuus ilmenee aluksi rasituksessa, kuten ylämäessä tai portaita noustessa. Kun vajaatoiminta pahenee, hengitys voi käydä raskaaksi myös levossa. Oireet voimistuvat usein makuuasennossa.^1,4

Sydämen oikean puolen vajaatoiminnassa tyypillinen oire on turvotus, jota esiintyy tavallisesti ensin alaraajoissa, säärissä ja nilkoissa. Paino voi kohota turvotuksen vuoksi. Sydämen vajaatoiminnalle on tyypillistä oireiden vaihtelu. Oireiden pahenemisvaiheet voivat joskus vaatia myös sairaalahoitoa.^1,4

Sairaalahoitojaksojen välissä toimintakyky voi palautua hyvin, mutta pitkälle edenneessä vajaatoiminnassa on tyypillistä sairaalahoitojaksojen määrän lisääntyminen.^1,4

Yleisiä oireita voivat olla:¹

Hengenahdistus

Sitkeä yskä
(ns. ”sydänyskä”)

Nilkkaturvotus

Poikkeava väsymys

Vaikeudet päivittäisissä
toimissa, kuten
portaiden nousemisessa

Sydämen vajaatoiminnan oireita, kuten hengenahdistusta, poikkeavaa väsymystä rasituksessa  tai jopa levossa sekä alaraajaturvotusta, voi esiintyä myös monissa muissakin sairauksissa.  Niinpä pelkästään oireiden perusteella ei voida varmistaa sydämen vajaatoimintaa.  Oireista onkin tärkeää keskustella lääkärin kanssa ja hakeutua lisätutkimuksiin.¹

Mitä on sydämen
vajaatoiminta?

Sydämen vajaatoiminta on eri syistä johtuva sairaustila, jossa sydän ei  kykene pumppaamaan verta riittävän tehokkaasti.

Sydämen vajaatoiminta
jaetaan kahteen tyyppiin:^1,4

systolinen sydämen vajaatoiminta: sydämen vasemman kammion  pumppauskyky eli niin kutsuttu  ejektiofraktio on pienentynyt.
diastolinen sydämen vajaatoiminta: sydämen pumppauskyky on  normaali tai korkeintaan lievästi pienentynyt eikä sydämen koko ole suurentunut.

Sydämen vajaatoiminnan oireiden vaikeusastetta kuvataan NYHA-luokituksella asteikolla I–IV. Aste I kuvaa lievempiä oireita ja aste IV vaikeampia oireita.^1,4

Akuutista eli äkillisestä sydämen vajaatoiminnasta puhutaan silloin, kun sairaus alkaa tai pahenee äkillisesti esimerkiksi jonkin sydäntapahtuman, kuten sydäninfarktin, rytmihäiriön tai sydänlihastulehduksen seurauksena. Tavallisin oire on vaikea hengenahdistus, joka tulee esiin vähäisessä rasituksessa tai jopa levossa. Usean kilon painonnousu viittaa siihen, että nesteet kertyvät elimistöön. Tällöin hoidon tarve tulee arvioida kiireellisesti mahdollisesti sairaalassa. Äkillisessä sydämen vajaatoiminnassa noin 20–30 prosenttia potilaista menehtyy vuoden sisällä sairaalaan joutumisesta.¹

Kroonisella eli pitkäaikaisella sydämen vajaatoiminnalla tarkoitetaan pitkäaikaista tilaa, jossa oireet ovat jokseenkin vakaat. Oireet voivat olla lieviä tai vaikeita, kuten esimerkiksi hengenahdistusta, poikkeavaa väsymystä rasituksessa tai jopa levossa sekä alaraajaturvotusta. Vaikea-asteista sydämen vajaatoimintaa sairastavalla on usein toistuvia sairaalajaksoja ja myös muiden elinten, kuten munuaisten, keuhkojen, maksan sekä ääreisverenkierron toimintahäiriöitä.¹

Mikä aiheuttaa sydämen vajaatoiminnan?

Useat sairaudet voivat lisätä sydämen vajaatoiminnan kehittymisen riskiä.

Riskiä lisääviä sairauksia ovat esimerkiksi:^1,3

Tyypin 2 diabetes
Sepelvaltimotauti
Kohonnut verenpaine
Ylipaino
Eteisvärinä, sydämen läppävika

Näiden lisäksi munuaisten vajaatoiminta, raudanpuute, anemia, keuhkoahtaumatauti, astma, uniapnea ja masennus saattavat lisätä sydämen vajaatoiminnan kehittymisen riskiä.^1,3 Sydämen vajaatoimintaan liittyvät muut sairaudet otetaan huomioon osana sydämen vajaatoimintapotilaan kokonaisvaltaista hoitoa.¹

Miten sydämen vajaatoiminta todetaan?

Sydämen vajaatoiminnan toteamiseen tarvitaan tutkimuksia, jotta saadaan näyttöä sydämen poikkeavasta rakenteesta ja toiminnasta sekä vajaatoiminnalle tyypillisistä löydöksistä. Tarvittavista tutkimuksista päättää hoitava  lääkäri yksilöllisesti.¹

Tutkimukset tehdään useimmiten erikoissairaanhoidossa ja siihen kuuluu esitietojen ja sairaushistorian kartoituksen lisäksi yleensä sydämen ultraäänitutkimus eli echo, keuhkojen röntgenkuvaus, sydänsähkökäyrä eli EKG ja verikokeita.¹

Sairaus- ja hoitohistoria

Lääkärin tekemät tutkimukset

Keuhkojen röntgenkuvaus

Oireet

Verikokeet

Sydänsähkökäyrä eli EKG ja
sydämen ultraäänitutkimus eli echo

Miten sydämen vajaatoimintaa hoidetaan?

Vajaatoiminnan toteamisen yhteydessä on tärkeää selvittää vajaatoiminnan syy, jotta hoito voidaan suunnitella asianmukaisella tavalla. Sydämen vajaatoiminnan hoitoon kuuluvat sekä elintapahoidot että lääkehoidot.¹

Vajaatoiminnan hoidon tavoitteena on oireiden lievittäminen ja elämänlaadun parantaminen, kuolleisuuden vähentäminen ja sairauden etenemisen sekä oireiden vaikeutumisen ehkäiseminen sekä sairaalahoidon tarpeen vähentäminen.⁵

Elintavat

Elintapojen merkitys sydämen vajaatoiminnan ehkäisyssä ja hoidossa.

Sydämen vajaatoiminta ei ole itsenäinen sairaus vaan oireyhtymä. Tämän vuoksi vaikuttamalla taustasairauksien, esimerkiksi sepelvaltimotaudin ja kohonneen verenpaineen riskitekijöihin, vaikutetaan myös sydämen vajaatoiminnan kehittymiseen.

Tietyt elintavat voivat lisätä sydämen vajaatoiminnan riskiä. Näihin elintapoihin vaikuttamalla voi kuitenkin auttaa ehkäisemään sydämen vajaatoimintaa ja vähentämään komplikaatioiden riskiä heillä, joilla on jo diagnosoitu sydämen vajaatoiminta.^2,4

Riskitekijöitä vähentämällä voit auttaa pienentämään riskiä sairastua sydämen vajaatoimintaan:^2,4

Älä
tupakoi

Pyri
normaalipainoon

Vähennä
stressiä

Noudata terveellistä, sydänystävällistä ruokavaliota

Elä fyysisesti
aktiivisesti

Miten sydämen vajaatoimintaan voi itse vaikuttaa?

Elintapahoidoilla tarkoitetaan omasta terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimista. Siihen kuuluvat terveellinen ravintosuositusten mukainen ruokavalio, tupakoimattomuus ja mielen hyvinvointi mukaan luettuna hyvä ja riittävä uni.¹

Elintapahoitoja ovat myös sairauksien ehkäisy, hoitojen toteuttaminen ihmisen omassa arjessa ja oman voinnin seuranta.¹

Kestävyysliikunta ja lihaskuntoharjoittelu

Suolan käytön vähentäminen

Terveellinen, sydänystävällinen ruokavalio,
joka sisältää riittävästi rautaa

Nesterajoitukset

Painon seuranta ja hallinta

Lue lisää, kuinka sydämen vajaatoimintaa hoidetaan

Elintapahoidot

Elintapahoidoilla tarkoitetaan omasta terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimista.

Elintapahoitoon kuuluu terveellinen ravintosuositusten mukainen ruokavalio, jossa noudatetaan tavallista sydänystävällistä ruokavaliota. Sydänystävällinen ruokavalio sisältää paljon kuituja, kalaa, kasviksia ja marjoja. Ruokavalio on myös painon hallintaan sopiva. Ylipaino kuormittaa sydäntä ja on joskus jopa ainoa sydämen vajaatoiminnan syy. Suolan käyttöä on syytä rajoittaa, koska suola kerää elimistöön nestettä ja pahentaa turvotuksia.²

Toisinaan sydämen vajaatoimintaan voi liittyä tahatonta laihtumista, koska suoliston heikentynyt verenkierto ja turvotus saattavat haitata ravintoaineiden imeytymistä. Vajaaravitsemuksen ravitsemushoito koostuu terveydenhuollon ammattilaisen määrittelemästä yksilöllisestä ravitsemushoidosta.²

Tärkeää on myös tupakoimattomuus ja mielen hyvinvointi mukaan luettuna hyvä ja riittävä uni. Tupakoinnin lopettaminen on erittäin tärkeää sydänpotilaalle. Tupakoinnin lopettaminen parantaa sydämen ja keuhkojen toimintaa, helpottaa koettua stressiä ja parantaa unen laatua.²

Elintapahoitoa ovat myös sairauksien ehkäisy, hoitojen toteuttaminen ihmisen omassa arjessa ja oman voinnin seuranta. Potilas voi seurata itse painoa, verenpainetta ja leposykettä.¹

Sydämen vajaatoimintapotilaille suositellaan sekä kestävyysliikuntaa että lihaskuntoharjoittelua, sillä liikunnan on osoitettu vaikuttavan myönteisesti potilaan elämänlaatuun, fyysiseen suorituskykyyn ja oireiluun sekä parantavan myös ennustetta.¹

Rentoutus- ja stressihallintamenetelmien on todettu lievittävän psyykkisiä oireita, parantavan elämänlaatua ja vaikuttavan myönteisesti sairauden tilaan.⁴

On tärkeää, että potilas osaa tunnistaa vajaatoiminnan vaikeutumisen oireet ajoissa. Tällöin hoitoa tehostamalla saatetaan voida nopeuttaa mahdollisesta pahenemisvaiheesta toipumista.¹

Sydämen vajaatoiminnan hoidossa on tärkeää potilaan, omaisten ja hoitohenkilökunnan välinen hyvä vuorovaikutus. Sairaudesta tulee saada riittävästi tietoa ja kaikkien osapuolien tulisi olla mahdollista osallistua hoidon suunnitteluun ja päätöksen tekoon.⁴

Lääkehoito

Sekä systolisen että diastolisen sydämen vajaatoiminnan hoidossa käytetään pääasiassa samoja lääkkeitä.

Vajaatoimintaa hoidetaan useilla lääkkeillä. Hoito aloitetaan yleensä ACE:n estäjällä sekä beetasalpaajalla. ACE:n estäjät alentavat verenpainetta ja keventävät sydämen pumppaustyötä. Beetasalpaajat hidastavat lepopulssia ja rajoittavat sykkeen nopeutumista rasituksessa sekä alentavat verenpainetta.³

ACE:n estäjä voidaan tarvittaessa korvata angiotensiinireseptorin eli ATR:n salpaajalla tai sellaiseen yhdistetyllä sakubitriilillä. ATR:n salpaajat alentavat verenpainetta ja keventävät sydämen työtä. ATR:n salpaaja yhdessa sakubitriilin kanssa lieventää sydämen vajaatoiminnan oireita mm. hengästymistä, uupumusta, väsymystä ja nilkkojen turvotusta.³

Beetasalpaaja voidaan korvata ivabradiinilla tai ivabradiinia voidaan käyttää myös beetasalpaajan lisäksi. Ivabradiini hidastaa sydämen sykettä. Näistä lääkkeistä saadaan suurin hyöty, kun niitä voidaan käyttää riittävän suurilla eli ns. tavoiteannoksilla, jotka on sovittu lääkärin kanssa.⁴

Mineralokortikoidireseptorin salpaaja poistaa nestettä kaliumia säästäen. Jos potilaalla on nestekertymiä, käytetään nesteenpoistolääkkeitä. Ne lievittävät sydämen vajaatoiminnan oireita lisäämällä virtsaneritystä.¹

SGLT2-estäjien ryhmään kuuluvia lääkkeitä käytetään vähentämään sairaalahoidon tarvetta ja vähentämään sydänkuolleisuusriskiä.⁶ Ne parantavat sydämen pumppausvoimaa mm. nestettä poistamalla. SGLT2-estäjät poistavat elimistöstä ylimääräistä natriumia virtsan kautta.⁷

Lisäksi muun muassa digoksiinia ja pitkävaikutteista nitroa (nitraattia) voidaan käyttää vajaatoiminnan oireiden hoitamiseen. Digoksiini lisää sydänlihaksen supistuvuutta sekä korjaa sydämen sykettä. Pitkävaikutteinen nitro laajentaa verisuonia, jolloin sepelvaltimoiden verenvirtaus lisääntyy ja muiden suonten laajentuessa sydämen työ kevenee.⁸

Mitä lääkkeitä tulee välttää?

Sydämen vajaatoimintaa sairastavalle ei suositella tulehduskipulääkkeitä eikä diabeteslääkettä, jota kutsutaan insuliininherkkyyden lisääjäksi (glitatsoni).¹

Myös tietyt sydänlääkkeet, kuten pääasiassa sydämeen vaikuttavat kalsiumkanavan salpaajat, ovat ei-suositeltavien lääkeaineiden listalla.¹

On tärkeää noudattaa lääkärin antamia ohjeita lääkehoidosta.

Muut hoidot

Joskus, jos sydämen vajaatoiminnan syynä on sydämen rakenteen poikkeavuus, esimerkiksi läppäsairaus tai sepelvaltimotauti, hoitomuotona voi olla leikkaus tai muu toimenpide.

Osa vaikeaa vajaatoimintaa sairastavista hyötyy sydämen pumppaustoimintaa tehostavasta vajaatoimintatahdistimesta. Pienelle osalle loppuvaiheen sydämen vajaatoimintaa sairastavista voidaan tarjota hoidoksi sydämen verenkierron mekaanista tukilaitetta tai sydämensiirtoa.¹

Mitä tulevaisuudessa?

Sydämen vajaatoiminta on vakava sairaus, joka vaikuttaa ihmisiin ympäri maailmaa. Vaikka sairauden ehkäisemisessä ja hoidossa on saavutettu edistysaskelia viimeisten vuosikymmenien aikana, monia haasteita on edelleen olemassa.⁹

Niinpä on tärkeää jatkaa lääketieteellistä tutkimusta ja lääkehoitojen kehittämistä, jotta sairastuneiden ja heidän läheistensä elämää voidaan parantaa tulevaisuudessa.⁹

Lisääntynyt tieto sydämen vajaatoiminnasta, sen oireista, ennaltaehkäisystä ja hoidosta voi auttaa ihmisiä hakeutumaan hoitoon varhaisemmin.

Sydämen vajaatoiminta tänään

Sydämen vajaatoiminnan ennuste on parantunut lääkehoitojen kehittymisen myötä, mutta se on erityisesti iäkkäiden potilaiden kohdalla edelleen huono.¹

Koska sydämen vajaatoiminta kehittyy joidenkin sydänsairauksien loppuvaiheessa, kuolleisuus siihen on edelleen suurta.¹

Lähteet:
1. Tarnanen K. et al. Sydämen vajaatoiminta. Käypä hoito -suosituksen Sydämen vajaatoiminta potilasversio. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018 (viitattu 09/2024) www.käypähoito.fi; 2. Terveyskylä, Sydänsairaudet, Omahoito. 2021. www.terveyskylä.fi (viitattu 09/2024); 3. Syvänne M. 2020. Sydämen vajaatoiminnan lääkehoito. https://sydan.fi/fakta/sydamen-vajaatoiminnan-laakehoito/ (viitattu 09/2024); 4. Kettunen R. 2020. Sydämen vajaatoiminta. Lääkärikirja Duodecim, www.terveyskirjasto.fi (viitattu 09/2024); 5. Lääkärin käsikirja Jyri Lommi, Artikkeli tarkastettu 12.11.2021 www.terveysportti.fi (viitattu 09/2024);  6. McDonagh TA. et al. Eur Heart J. 2021;42(36):3599-3726; 7. Airaksinen J. 2021. SGLT2 – enemmän kuin diabeteslääke. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 2021;137(2):181-6; 8. Pesonen T. Kriisihoidot somaattisen sairauden yhteydessä. Suomen Lääkärilehti 2011;66(22):1829-1824;9. Udelson JE. et al The Future of Heart Failure Diagnosis, Therapy and Management. Circulation. 2016;133:2671-2686.

Sydämen vajaatoiminta